Moby - valaistunut valas

Talouspolitiikkaa for the dummies!

  • Valtionvelan kehitys 80-luvulta alkaen. Lähde: Tilastokeskus
    Valtionvelan kehitys 80-luvulta alkaen. Lähde: Tilastokeskus
  • Wattie (The Exploited): "Tell them to fuck off!"
    Wattie (The Exploited): "Tell them to fuck off!"
  • Suomen kilpailukyky verrattuna Ruotsiin ja Saksaan.
    Suomen kilpailukyky verrattuna Ruotsiin ja Saksaan.
  • Amnesty raportoi, että poliisi käyttää liiallista väkivaltaa mielenosoituksia vastaan.
    Amnesty raportoi, että poliisi käyttää liiallista väkivaltaa mielenosoituksia vastaan.

Olen makoillut tämän viikon flunssakuumeisena kotona sängyssä töitä tehden. Oloni on aika ajoin huonontunut sen verran, etten ole kyennyt keskittymään työntekoon. Niinpä olen aikani kuluksi tutustunut hieman syvemmin talouspolitiikkaan ja sen ytimessä kiehuneeseen Suomen valtiontalouden kriisiin. Tietoisuuteni talousasioista oli käytännössä, jos vähän oiotaan mutkia, nollatasoa. Olisi siis aika ymmärtää terminologian merkityksiä ja kasailla palapelin osasista kokonaisempaa kuvaa.

Elämme jo 6-7:ttä vuotta eurokriisin varjossa ja nyt julkisen keskustelun oli vallannut paniikin lietsonta Suomen talouden konkurssikypsyydellä. 6-7 vuotta on pitkä aika. Sinä aikana olen muuttunut yksineläjästä 5 henkisen perheen isäksi, laittanut omistusasuntoni keskustassa vuokralle, muuttanut itse kolme kertaa ja asun nyt perheeni kanssa vuokralla lähellä Vantaan rajaa. Olen ottanut lopputilin töistä, perustanut yrityksen, mennyt naimisiin ja ensimmäinen yhteinen lapsemme syntyi taksin takapenkille vuosi sitten. Miksi siis EU junnaa paikallaan kuin jähmettynyt dinosaurus? Missä on se nykypolitiikan paljon mainostettu oikeistolainen ketteryys? Eikö dinosaurusten pitänyt jäädä 80-luvulle? Minusta usein tuntuu, että silloiset dinosaurukset olivatkin usein lopulta paljon ketterämpiä kuin nykyajan keskuspankit ja EU-elimet. Pieni anarkismi ajattelussa tekisi terää. Itse sain seuraavanlaisen neuvon 80-luvun punkdinosaurukselta, The Exploitedin Wattielta, vähän yli vuosi sitten, kun hänelle kerroin vaikeuksistani silloisen työnantajani kanssa: ”Tell them to fuck off!”. Voin vakuuttaa, että se oli hyvä neuvo (yksi dinosaurus-Wattie, vastaa ainakin kymmentä fantsu-Jyrkiä).

Mutta säästääkseni aikaanne, laitan tähän alkuun millaiseen loppuyhteenvetoon kuumehoureisissa taloustutkimuksissani päädyin:

Meillä ei ole kilpailukyky-, velka- eikä huoltosuhdeongelmaa tällä hetkellä. Tällä hetkellä meillä on ainoastaan eurokriisin aiheuttamia ongelmia, joista tulevaisuudessa saattaa koitua meille kriisiin verrattava tila. Hallituksen keinot taas mahdollisesti tulevaisuudessa odottavien talousongelmien (huoltosuhteen vääristymisen aiheuttama budjettivaje) ratkomiseen, ovat sama kuin lääkäri määräisi syöpäpotilaalle yskänlääkettä, että henki kulkisi paremmin ja potilas pystyisi taas polttamaan tupakkia. Näennäisesti tilanne helpottuu, mutta keinot helpottavatkin vain käyttämään itse taudin aiheuttajaa.

Mikä sitten on meidän ”syöpä”? Se on yksinkertaisuudessaan euro. Ei euro sinänsä, vaan EKP ja sen rahapolitiikan erottaminen muusta talouspolitiikasta. EKP:n leikkaus- ja talouskuripolitiikka on ajanut Euroopan pitkittyneeseen taantumaan. Nyt samalla politiikalla yritetään ratkoa Suomen ongelmia.

Hallituksen päätöksistä vaikuttavin, lähes mykistävä, on 2 miljardin euron budjettikurin kohdistaminen kuntatalouteen. Kaikki muut, elvyttävätkin toimet hukkuvat tämän päätöksen vaikutuksiin. Suomea leikataan, ostovoima laskee, taantuma todennäköisesti syvenee ja siten velkamme tulee vielä kasvamaan.

Hätäisemmät voivatkin nyt poistua, sillä tässä koko asia olikin tiivistettynä, nähdään barrikadilla. Mutta jos olet juuri jääkaapilla jo käynyt ja Kauniit ja rouheat ehti jo loppua tai BB-talon asukkaat sammua, niin voit ihan hyvin jatkaa syventäviin selvityksiin. Onhan tyyny hyvin pääsi alla?

Kertauksena, faktoja joihin olen tämän viikon aikana törmännyt:

  • Suomen valtiontalous on Euroopan vahvin.
  • Suomella ei ole kilpailukykyongelmaa.
  • Suomella on euro-ongelma.
  • Suomella on huoltosuhdeongelma.
  • Nyt tehdyt rakenneuudistukset (lue = leikkaukset) eivät ole ratkaisu kumpaankaan näistä ongelmista.
  • Nyt tehdyt uudistukset vaarantavat Suomen valtiontalouden.
  • Nyt tehdyt päätökset saattavat pahentaa huoltosuhdeongelmaa.
  • Nyt tehdyt päätökset purkavat hyvinvointiyhteiskuntaa, eivät suojele sitä.
  • Kaikkien pitää osallistua talkoisiin - hehhe, vitsivitsi, tämä ei tietenkään ole fakta, mutta mukavaa, että poliitikoilta ”kriisinkin” keskellä löytyy huumorintajua. Nyt kuulemma jo Jeesuksenkin pitäisi osallistua talkoisiin. Voisiko hän siirtää esimerkiksi helatorstain, loppiaisen, pääsiäisen, oman syntymäpäivänsä, Suomen itsenäisyyspäivän, lauantait ja sunnuntait jollekin muulle aurinkokuntamme planeetalle? Se että Jeesuksen pitäisi osallistua talkoisiin, ei tietenkään vielä tarkoita sitä, että esimerkiksi yritysjohtajat niihin osallistuisivat. Jokin marssijärjestys sentään asioilla.

Rakenneuudistus on kiertoilmaus leikkausvaatimuksille, kuntien pään giljotiiniin pistämiselle. Pojat ja tytöt nyt vain halusivat purkaa hyvinvointivaltion, ei tällä säilyttämisen kanssa mitään tekemistä ollut. Ellei lasketa kasvojen säilyttämistä sellaiseksi, olisihan se kovin noloa jos Jyrki-Jutta Katalainen joutuisikin myöntämään olleensa kokoajan väärässä eurokriisin ratkaisukeinojen suhteen ja laittaneensa suomalaistenkin euroja kankkulan kaivoon, jota toisella nimellä kutsutaan eurooppalaisiksi pankeiksi. Jutta-Jyrki on kuitenkin hieman viisastunut, tällä kertaa he eivät budjettikuria (kyllä, meillä on nyt kyse tismalleen samasta asiasta kuin esim. Kreikassa) halunneet suoraan omiin cv:ihinsä, joten he sälyttivät tehtävän kuntien harteille (sekä seuraavalle hallitukselle). Kyllähän kuntapäättäjät nyt monin verroin enemmän vastuuta ovat velvoitettuja muutenkin kantamaan kuin vaikkapa, nyt lähes koulukiusatun asemassa oleva, Päivi Räsänen. Päivi olikin jo lähdössä hallituksesta, mutta sitten joku kertoi hänelle , että yksinhuoltajat voivat käyttää itse koko kotihoidontukijakson eli jos käy niin, kuten todennäköistä on, että Jeesus uudelleen syntyy Suomeen, niin Maria voi käyttää itse koko tuen ja kyllä ne sitten ala-asteella viidellä leivällä ja kahdella kalalla ihan hyvin toimeen tulee.

Kuumehouruiluni paheni, päätin siirtyä terminologian sisäistämiseen.

 

Termit

 

Kotimaan poliittisen keskustelun olivat vallanneet sanat: kestävyysvaje / valtion velka, huoltosuhde (eläkepommi), kilpailukyky / yritysten vientiongelmat ja ennen kaikkea rakenneuudistus.

Huoltosuhde

Melko nopeasti opin, että meidän perheen väestöllinen huoltosuhde tällä hetkellä on 150. Tähän pääsin kaavalla: 2 aikuista ja 3 lasta eli 3 / 2 = 1,5 ja koska huoltosuhdeluku ilmaistaan, kuinka monta lasta ja vanhusta on per 100 työikäistä, kerrotaan 1,5 vielä 100:lla, jolloin ollaankin sitten huoltosuhdeluvussa 150.

Mikä se huoltosuhde Suomessa sitten on. Siis ihan numerona. Tilastokeskuksen sivut kertoivat vuonna 2011 sen olleen 62. Ennusteen mukaan vuonna 2020 luku on 75 ja 2030 päästää yli 80. Valtiolla menee siis huomattavasti paremmin kuin perheellämme. Paitsi jos kysyy perussuomalaisilta, he kun laskevat lasten ja vanhusten lisäksi huollettavien mukaan myös kaikki ulkomaalaiset, turistitkin. Ja homot.

Kilpailukyky

Kilpailukyvyn kohdalla hilpeyttä minussa oli aina herättänyt se, että Suomen uutisoitiin olevan kansainvälisissä tutkimuksissa yksi maailman kilpailukykyisimpiä maita. Tämä kilpailukyky mittaa asiaa kuitenkin paljon laajemmin. Se ottaa huomioon sellaisia hankalalta kuulostavia asioita kuin esimerkiksi koulutuksen, korruption ja infrastruktuurin. Ei mennä kuitenkaan tähän kilpailukykyyn. Pysytään aiheessa eli taloutta idiooteille. Kilpailukyky josta nämä idioo…tai siis poliitikot ja yritysjohtajat puhuivat, mittaa helposti omaksuttavia asioita, kuten numeroita ja lisää numeroita ja enemmänkin numeroita, mutta ne usein jätetään huomioimatta, ettei matematiikka menisi vaikeammaksi kuin perus 1 + 1 = 2 kaava. Siinä lasketaan työvoima- ja muut tuotantokustannukset yhteen ja verrataan lukua muiden maiden vastaavaan lukuun. Suurimman numeron maa on tuomittu ikuiseen kadotukseen 80-luvun hyvinvointiyhteiskuntaan. Tällä hetkellä tätä kisaa johtaa muuten Ruotsi, mikä on sinänsä yllättävää, koska meidän kilpailukykymme piti olla heikompi kuin kaikkien naapurimaiden. Joku ei laske siis Ruotsia naapuriksemme, arvatenkin keväisen jääkiekon MM-finaalitappion vuoksi.

Kestävyysvaje

Kestävyysvaje ei kuulemma ole sama asia kuin valtion velka. Ne eroaa toisistaan kuitenkin vain kuin yö Timosta (ei Soini), joten ei takerruta tähän. Kestävyysvaje kuitenkin aiheuttaa velkaa. Ja kun valtiolla on velkaa, se on kestämätöntä, sietämätöntä, pyöristyttävää ja korkokin on tällä hetkellä lähes nolla prosenttia.

Talous- ja rahapolitiikka

Koska tämä menee joka tapauksessa kaikilta yli hilseen, niin tyydyn lainaamaan wikipediaa: ”Talouspolitiikka tarkoittaa julkisen vallan toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan kansantalouden tilaan. Talouspolitiikka voidaan jakaa eri osa-alueisiin, joita ovat muun muassa finanssipolitiikka, rahapolitiikka, tulopolitiikka, valuuttakurssipolitiikka, ulkomaankauppapolitiikka, elinkeino- ja rakennepolitiikka sekä aluepolitiikka.”

Rahapolitiikka on siis osa talouspolitiikkaa. Ennen rahapolitiikkaa hoidettiin valtion ja keskuspankin yhteistyöllä. EU:ssa / Emussa (johon eurovaltiot kuuluvat) rahapolitiikkaa hoitaa keskuspankki eli EKP. Talouspolitiikkaa taas pitkälti jokainen eurovaltio erikseen.

 

Nyt kun  hallitsemme terminologian, voimmekin pureutua kiinni syihin, seurauksiin ja rakenneuudistukseen.  Tämä onkin tämän opiskelun helpoin osuus, laita vain rauhassa silmät kiinni, hyvin se sujuu silmät kiinni poliitikoiltakin, joten ihan varmasti myös meiltä.

Kilpailukyky ja vienti

Yrityksillä menee huonosti, taas, johan siitä yhteisöverouudistuksesta (lue = yritysveroalennus) on enemmän kuin pari kuukautta aikaa. Jutta-Jyrki Katalainen kertoi silloin, että pallo on nyt yrityksillä. On heidän vuoronsa kyykyt…siis näyttää kansalle talvisodanhenkeä. Neuvostoliitolla olikin talvisodan aikaan tosiaan aivan ylivoimainen armeija Suomen armeijaan verrattuna. Suomi ei ollut siis kilpailukykyinen. Suomi menettikin markki…siis maaosuuksia Neuvostoliitolle. Pallo on nyt sittemmin johdonmukaisesti nimettykin kilpailukyvyksi. Tällä ei kuitenkaan, kuten varmasti jo arvasit, ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Todellisuudessahan nykypäivänä Suomen kilpailukyky on Euroopan parhainta tasoa. Jos jotain ongelmia on, ne johtuu lähinnä siitä, että yritysjohto ja heidän kumppaninsa ovat jatkuvasti mediassa kertomassa tätä samaa kilpailukykyvitsiä uudelleen ja uudelleen, sen sijaan että johtaisivat vaikka yritystään. On silti pöyristyttävää, että taistolaisethihhulitvassarikukkahattuhippitädit, joilla ei ole mitään käsitystä epätodellisuudesta, kuten vaikka Aalto-yliopiston kansantaloustieteen professori Pertti Haaparanta,  kehtaavat julkisuudessa mennä esittelemään oikein lukuja ja grafiikkaa. Vaikka 1 + 1 = 2, ei sitä nyt tarvitsisi julkisesti kertoa, ”Suomen kilpailukyky parasta vuosikymmeniin”.

Vai miltä kuulostaisi: Suomessa palkat ovat keskimäärin n. 10€, eli 25% pienemmät kuin Ruotsissa? Äitis oli 25% pienempi. Miten kansa muka uskoo, että meillä on kilpailukykyongelma jos sille kerrotaan totuus, että meillä ei ole.

Viennin ongelmat johtuvat pitkälti, anteeksi että jankutan tätä samaa, eurokriisistä. Kun olemme myötävaikuttaneet siihen, että Euroopasta on viety ostovoimaa, aiheutettu pitkittynyt matalapaine, niin onhan se ihan luonnollista, että suurin kauppakumppanimme, EU-maat, eivät nyt ihan samaan tahtiin euroja hussaa.

Asioita on helpompi hahmottaa joskus pienemmässä mittakaavassa. Kutsutaan tätä vaikka lapualaisparadoksiksi. Oletetaan, että Suomessa olisi syntynyt kansainvälisen rahoitusmarkkinoiden luottamuspulan aiheuttamana velkaongelma. Velan korkomme olisi kohtuuton. Tätä korjatakseen hallitus olisi säästänyt lähes kaikesta toiminnasta viimeistäkin pisaraa puristaen. Lapualla yritykset valittavat kaupunginhallitukselle, että tavaroiden myynti muuhun maahan ei oikein onnistu. Kaupunginhallitus päättää sitten ryhtyä tuumasta toimeen. He alentavat yritysten veroja. Vaativat työntekijöitä luopumaan palkankorotuksista. Vienti muuhun maahan ei kuitenkaan parane lainkaan, sillä Impivaarassa palkat ja muut tuotantokustannukset ovat edelleen 10% Lapuan vastaavista. Ja koska muun Suomen lama vaikuttaa myös Lapuan kuntatalouteen, tekee kaupunginhallitus päätöksen leikkata kunnan palveluja rankasti. Se toimii siis samoin kuin muu Suomi. Tämän seurauksena ihmisiä irtisanotaan ja niidenkin ostovoima laskee, jotka onnistuvat säilyttämään työpaikkansa. Kaiken jälkeen lapualaisillayrityksillä menee siis vieläkin huonommin, koska nyt ne eivät saa tuotteitaan myydyksi edes lapualaisille.

Johtopäätös:

Kilpailukykymme on hyvä. Oikeastaan niin hyvä ettei sitä paremmaksi enää voi saada. Ei ainakaan luopumalla subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Jos kilpailukykyisyyttä halutaan ajaa samalla päättömällä tinkimättömyydellä kuin nyt on tehty, niin se on loputon suo. Tai loputon ainakin niin kauan kunnes palkkamme ovat Bulgarian tasolla, jossa keskituntipalkka vuonna 2011 oli 3 – 3,5€ kun se Suomessa oli n. 32€. Pelkästään pilkkua siirtämällähän tuohon kyllä päästäisiin.

Ja emme saa koskaan unohtaa kotimaisen kysynnän merkitystä hyvinvoinnillemme.

 

Huoltosuhde

Syy: teemme liian vähän lapsia ja samaan aikaan pidämme rajamme liian tiukalla maahanmuuton torjumiseksi. Seuraus: väestö vanhenee ja yhä vähemmän meillä on työikäisiä rahoittamassa kasvavaa eläkeläismassaa.

Totta on, että yritysten kilpailukyky on todennäköisesti tulevaisuudessa heikompi, meidän huoltosuhteestamme puhumattakaan, sillä mikäli olemme pian saman verran Ruotsia jäljessä kuin 70-luvulla, kuten Yle uutisoi, muuttaa työikäinen väestömme länsinaapuriin, kuten tapahtui juuri silloin iloisella 70-luvulla.

Ratkaisu tähän ei ole talouden rattaiden hidastaminen ja taantuman syventäminen. Ratkaisu on yksinkertainen. Avataan rajat. Maailmassa riittää ihan varmasti ihmisiä paikkaamaan huoltosuhdevajautta. Meidänkin perheessä työikäisistä 50% on maahanmuuttajia. Hyvin toimii perheen huolto!

Muuttoaallon Ruotsiin taas voimme estää ainoastaan tekemällä EU:ssa viisasta rahapolitiikkaa aivan samoin kuin sitten tulisi tietysti tehdä myös kotimaassamme. Taantumassa elvyttäen, nousukaudella velkaa maksaen. Ja viisaalla rahapolitiikalla voimme pitkittää nousukautta. Nyt on käynyt toisinpäin. Huonolla rahapolitiikalla olemme pitkittäneet taantumaa.

 

Valtionvelka

Suomen valtion talous on Euroopan vahvin kaikilla mittareilla mitattuna. Ainakin jos uskomme Ilmarisen johtajaa, ekonomisti Jaakko Kianderia. Ja miksi uskoisimme? Siihen ei ole mitään syytä. Kaikkein vähiten se, että jos uskoisimme, kansa ei välttämättä nielisi 2 miljardin edestä kuntatalouden suopeusohjelmaa.

Kiander nyt kuitenkin on sitä mieltä, että valtionvelka johtuu lähes ainoastaan  siitä eurokriisistä sekä Nokian alamäestä. Ja Nokian alamäki ei johdu kilpailukyvystä, eikä siitä, että väestö on vanhempaa tulevaisuudessa. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua mekin olemme 20-vuotta vanhempia. Nokian puhelimet vain yksinkertaisesti olivat paskempia kuin kilpailijoiden. Puhelinten laatu ei tule paranemaan heikentämällä kotihoidontukea.

Kianderin ajatukset kuitenkin tuntuvat sopivan loogisesti palapeliin. Siksi ne tulisikin ohittaa virallisessa keskustelussa kokonaan. Kansahan saattaa vaikka hahmottaa kokonaiskuvan.

Kianderin lausuntoa tukee tämä tilastokeskuksen kaavio valtionvelan kehityksestä 80-luvulta tähän päivään saakka.

Voiko asiaa enää yksinkertaisemmin esittää? Eli yllätys yllätys, meidän velka näyttää tuon grafiikan mukaan tosiaan syntyneen parin laman seurauksena! Niiden välissä maksoimmme velkaa pois. Meillä onkin siis lamakriisi, siis jos faktoihin uskomme, mutta emmehän me usko!

80-luvulla velkaa ei ollut lainkaan. Minkähän varjolla ne silloin leikkasi? Silloin ei ollut kyllä vapaata markkinatalouttakaan. Se piti ihan itse vapauttaa. Ja eihän siinä ehtinyt melkein silmäänsä räpäyttää, kun vapaat markkinat olivatkin jo vapaassa pudotuksessa. Kasinoilla kassakoneet kilisivät vain hetken.

Mutta 80-luku on pannassa. Siitä ei tule puhua, muuten kuin negatiiviseen sävyyn. Johan se nyt on todistettu, meillä ei ollut varaa 80-lukulaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan. Katsokaa nyt, meillä on tänään velkaa on 88 miljardia vaikka me olemme yrittäneet paikata koko 90- ja 2000-luvun 80-luvulla tehtyjä virheitä, joista suurimpia olivat esimerkiksi ne vieläkin suurta häpeää aiheuttavat hirveät eurohumppahitit ja niiden MTV-videot.

Leikataan siis lisää. 2 miljardia kunnilta. Toisin sanoen, kun Olli Rehn EKP-kumppaneineen, hallituksemme suopealla siunauksella, on möhlinyt ensin Euroopassa ja leikkaamalla pitkittänyt lamaa 7 vuoteen, laittanut meidät pankkien maksumiehiksi tai takaajiksi siellä, niin nyt maksetaan tuplasti, koska tilanne ei Euroopassa ole korjaantunut, vaikka Rehn niin onkin väittänyt, kautta keskustan ja kannon, ja vaikka Jutta sai vakuudet, joiden hänen skitsofreniansa toinen persoona, Jyrki vakuutti olevan vakuuksia. Koska valtiomme on velkaa, koska lama, meidän pitää leikata, koska velkaa. Puolet 2 miljardista maksetaan korotettuina kuntaveroina (jota tasaveroksikin kutsutaan), puolet palvelujen karsinnalla terveydenhuollosta ja koulutuksesta. Nämä toimet tullee tosin sitten vielä syventämään taantumaa, koska ostovoimamme pienenee. Maksamme siis EU-velkaa kaksi, ehkä tai ennemminkin todennäköisesti, vielä kolmannenkin kerran. Sitten kaikki muuttaakin jo sinne Ruotsiin. Mikä on muuten huoltosuhde, jos maassa asuu ainoastaan lapsia ja vanhuksia, ääretön?

Tälle asialle kannattaisi tehdä jotain. Mutta muistakaa, syöpää ei paranneta yskänlääkkeellä.

 

Johtopäätös:

Ei aiheuteta lisää velkaa leikkaamalla ja ostovoimaa pientämällä varsinkaan kun siihen ei ole mitään syytä. Aiheutetaan lisää velkaa elvyttämällä oikeasti ja sen luomalla kasvulla maksamme velkaa sitten pois tulevaisuudessa. Meillä on paljon kohteita, joihin joudumme satsaamaan joka tapauksessa. Hallitus löysi asunnot, mutta jostain kumman syystä unohti esimerkiksi homekoulut, jotka ovat huomattavasti akuutimpi kohde ja on meille jo nyt kuin velkaa, jonka korko kasvaa joka päivä lisätessään kerrannaisvaikutuksia lasten terveyteen, remonttien kuluihin  rakennusten mädäntyessä pahemmin ja pahemmin jne. Mutta koska koulut sattuvat olemaan kuntien vastuulla, niin hallitus ei suuressa viisaudessaan tähän siis aio rahojaan osoittaa. Sehän aiheuttaisi sen, että kuntien leikkaustarve ylimääräisen avustuksen myötä vähenisi.

 

Mitä meidän kannattaisi ensisijaisesti tehdä?

Rakenteellinen ongelma on Euroopassa. Ei yritetä siis korjata rakenteita Suomessa. Pyydetään apua: “Hei Pihtiputaan mummo, pystytkö jelppii?!? Ei, se ei siis auta, että annat meille vähistä eläkerahoistasi. Se vain pahentaisi ongelmaamme. Sinulla on pari vaihtoehtoa, sinun tulisi päättää eroaisimmeko eurosta vai tartuisimmeko toiseen vaihtoehtoon, joka on se, että joku kertoisi hallitukselle ja Rehnille, että silloin kun sinä olit töissä, Kekkosen-Koiviston aikaan, ongelmaa ei ollut, koska valtio teki sekä raha- ja talouspolitiikkaa. Samaan voidaan päästä tänäänkin. Sitä talous- ja rahapolitiikkaa vain pitää tehdä EU:n tasolla.”

Jokainen ymmärtää, että ongelmamme on euro ja siihen liittyvät rajoitteet. Niitä ongelmia emme vain yksinkertaisesti ratkaise kotimaisilla rakenneuudistuksilla. Se on itsensä ja kansansa sumuttamista. Ratkaisuja euron ongelmiin varmasti löydetään jos niin halutaan. Ja jos ei löydetä, sitten toiseksi paras vaihtoehto yksinkertaisesti on eurosta eroaminen. Muuten tyydymme vain istumaan siinä espanjalaisessa junassa, joka painaa ylinopeutta ja on vain ajan kysymys milloin putoamme raiteilta sen junan mukana lopullisesti. Se on se meidän akuutti kriisi.

 

Loppusanat:

Miksi poliitikot sitten niin innoissaan leikkaavat ja ovat aikoinaan päättäneet erottaa EKP:n ja finanssipolitiikan muusta politiikasta, jos se on faktojen pohjalta täysin järjetöntä? Villi arvaus: ideologisista syistä. Ideologia on siitä salakavala asia, että se sokeuttaa ihmisen näkemästä faktoja ja heikentää loogista ajattelukykyä. Katsokaapa vaikka Kokoomusnuoria, noita nykypäivän taistolaisia, mitä tulee ideologisen sokeuden määrään (pahoittelut jos tämä vertaus halventaa taistolaisia). 

 

Ps. Hallitus ilmoitti harmaan talouden kitkemisen olevan yksi tavoitteista – ”erityisen tärkeä on tukea kansalaisten mahdollisuuksia havaita harmaata taloutta ja heidän aloitteellisuuttaan sen torjunnassa.”

Mihin voin ilmoittaa tästä tekeillä olevasta hallintarekisteriuudistuksen valmistelusta? Vakavan rikoksen valmisteluhan säädettiin juuri Suomessa rikokseksi jo itsessään.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3037476/porssiomistukset-piiloon-kaikessa-hiljaisuudessa

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

23Suosittele

23 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Reijo Tossavainen

Pirteää tekstiä. Seassa hyviä havaintoja.

Arvo Kuusela

"Jokainen ymmärtää, että ongelmamme on euro ja siihen liittyvät rajoitteet."

Miten voi olla mahdollista että jojainen ymmärtää jos minä en ymmärrä?
Korkeintaan voi olla mahdollista että kaikki muut paitsi minä ymmärtää tämän asian, mutta epäilen sitäkin. Voidaanko asia mahdollisesti todistaa.

Jos suomalaisten ei kannata tehdä laivaa Suomessa, mutta ranskalaisten kannattaa rakentaa se Ranskassa, miten se voi olla euron vika. Miten mersuja kannattaa rakentaa Saksassa, mutta ei Suomessa? Miten vika voidaan laittaa euron piikkiin? Ranskalaiset ja Saksalaisetkin käyttävät euroa.

Kyllä asia on niin että suomalaisten pitää vain tehdä töitä kovemmin ja paremmin. Jos se ei onnistu muuten, niin sitten pitää pidentää työaikaa, siis elämän mittaista työssäoloaikaa jokaisen kansalaisen osalta keskimäärin, tai sitten pitää tyytyä vähän pienempään palkkaan, eli matalampaan elintasoon.

Näin minä asian ymmärrän, enkä millään voi ymmärtää miten kaikki muut ihmiset, blogistin väittämän mukaan, voivat ymmärtää blogistin antaman selityksen siitä miten euro on meidän suomalaisten kaikkeen kurjuuteen syyllinen.

Sen voin jotenkin ymmärtää että jotkut syyttävät asiasta maahanmuuttajia, se on jotenkin ymmärrettävää syyllisyyden siirtämistä.

Mutta että arvon mittauksiköllä olisi merkitystä???????
Se on vähän sama asia kuin keihäänheittäjä vetoaisi siihen että mittayksikkö on väärä, jos keppi ei lennä.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

joo kyllä varmaan on yksi joka ei ymmärrä, saattaa olla useampikin.

euron rakenne on kuitenkin sellainen nykytilassa että se aiheuttaa ongelmia puolelle valtioista. koska kurssi määräytyy keskimääräisen kilpailukyvyn mukaan, 50% alueesta hyötyy, 50% häviää.

edullismillaan euro maksoi noin 0,8 dollaria, nyt noin 1,3 d. kurssi on siis revalvoitunut saksan palkkakurin ansiosta. kreikan talous taas on menetellyt kuten markkinoiden mukaan kuuluukin, palkkataso on lähestynyt saksalaista mutta tuottavuus on kehittynyt hitaammin joten kilpailukyky on romahtanut. euro on saksalle noin 30% liian halpa, suomelle ja kreikalle saman verran ylihintainen.

eräs syy euron revalvoitumiseen tulee kilpailijoiden käyttämästä keskuspankkirahoituksesta. usa ja japani ovat "painaneet rahaa" jakamalla keskuspankista dollari ja jeni luottoja. tämä on aikaansaanut devalvaation suhteessa euroon jonka seurauksena vain saksa on nyt alihinoiteltu, kaikki muut maat ylihinnoiteltuja.

euron ehtoihin on kuitenkin kirjoitettu ettei ekp saa luotottaa valtioita eli meiltä puuttuu keino vastata usa devalvaatioon. ekp on yrittänyt korjata tilannetta lainaamalla pankeille käytännössä korotta tuhansia miljardeja mutta koska harva haluaa ottaa pankista lainaa, raha makaa tileillä eikä aiheuta postiivista kierrettä.

-
jos taas koko euroalue tekee rehnin vaatiman sisäisen devalvaation eli alentaa palkkojaan, ainut seuraus on euron vahvistuminen suhteessa kilpailijoihin. siispä keinot tilanteen korjaamiseen ovat:
- ekp alkaa rahoittaa valtioita nollakorolla (seuraa devalvaatio)
- saksa korottaa palkkojaan 40% (seuraa kauppataseen tasapaino suhteessa kreikkaan)
- maat jotka vievät enemmän kuin tuovat joko lahjoittavat ylijäämänsä alijäämä maille taikka ylijäämät verotetaan eu toimesta ja jaetaan alijäämä maille.
- finanssisektorin valvontaa ja lainsäädäntöä korjataan reilusti (koko kriisi alkoi usa asunto + johdannaiskuplasta)
- veroparatiisien kuriin saattaminen, tällä hetkellä ne syövät valtiot konkurssiin.

Arvo Kuusela

Auvo Rouvinen
"jos taas koko euroalue tekee rehnin vaatiman sisäisen devalvaation eli alentaa palkkojaan, ainut seuraus on euron vahvistuminen suhteessa kilpailijoihin."

Miten tämä vahvistuminen on loogisesti perusteltavissa?

Sen myönnän että USA:n ja Japain kilpailu markkinoista, heikentämällä valuttojensa arvoja, vaikeuttaa EU- maiden kilpailuasetelmaa, joka muutenkin on kovissa paineissa yhdessä muiden korkean elintason maiden kanssa, kilpailussa ns. kehittyvien maiden ja Kiinan kanssa.

Tässä tilanteessa ei kyllä tippaakaan auttaisi se että myös Euroopan maat kilpailisivat keskenäänkin rahojensa arvoja kilpaa heikentämällä. Se vain hämmentäisi soppaa lisää.

Katsoin tuon linkitetyn videon, jossa Uusipaavalniemi esittää talousprofetiaansa. Uusipaavalniemi kyllä esittelee selkeästi talouden rakenteita ja on monessa asiassa oikeassa, mutta siinä hän on väärässä että hänen mielestään keskuspankkien pitäisi olla valtioiden käskyvallassa ja niiden pitäisi rahoittaa valtioiden rahoitustarpeet rahaa painamalla.

Se olisi tuhon tie, sillä päättäjät eivät voisi vastustaa kiusausta rahoittaa vaalikamppanjalupauksiaan painattamalla keskuspankilla rahaa, eikä sillä tavalla saasa aikaan mitään lisäarvoa, eikä luoda mitään oikeaa hyvinvointia. Sillä tavalla vain lyhennetään arvon mittayksikköä, ei pienennetään rahan arvoa.

Se raha mitä keskuspankki tekee ja syytää markkinoille valtiokoneiston kautta, ei ole mitään muuta kuin väärää rahaa, samanlaista kuin mitä väärentäjät tekevät.

Sen sijaan se raha minkä Uuspaavalniemi väittää synnytettävän likepankkien konttoreissa, lainan annon yhteydessä, syntyy oikeasti yrittäjien tai asuntosäästäjien työn tuloksista. Ei se raha siis liikepankin konttorissa synny, kuten Uuspaavalniemi väittää. Se on ihan oikeaa rahaa, eli työn tuloksena syntyvää lisäarvoa. Siinä mielessä Uuspaavalniemi on väärässä ja ymmärtänyt asiat väärin.

.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #6

Miten tämä vahvistuminen on loogisesti perusteltavissa?

No siten että euron arvo määräytyy markkinoilla. elikkä markkinat pyrkivät tasaamaan kurssin. jos euroopan kilpailukyky kasvaa, markkinat korjaavat sen nostamalla euron arvoa jolloin menee se kilpailukyky etu.

elikkä toi sisäinen devalvaatio toimii jos yksi maa sen tekee, muut valuutta alueen sisällä häviävät. eli kuten on käynyt saksan kanssa, euron arvo on saksalle liian matala, muille liian korkea.

toi ekp rahoitus valtioille toisi ostovoimaa niille jotka sitä tarvitsee, seuraisi kulutusta ja siten talouskasvua. kyllä se uuspaavalniemi on siinä oikeassa.

voidaan joko maksaa kreikan velat suomalaisella työllä tai setelipainolla. mä enemmän setelipainoa kannatan.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Olet oikeassa, melkoisen lattea kielellinen ilmaisu tuo jokainen. Päästin itseni näköjään välillä helpolla tekstiä suoltaessani. Ei tietenkään jokainen tiedä. Tarkoitin sitä, että ovat lähes poliitikotkin puhuneet euron ongelmallisuudesta (tästä sana jokainen). Useimmin esille tuotu asia on devalvoinnin mahdottomuus kun eurossa ollaan.

Tuossa lauseessa tosiaan käytän sanaa euro, mutta kerron blogissa kyllä eri kohdassa, että ongelma ei ole euro itsessään. Ongelma on se, että EKP:n rahapolitiikka on erotettu muusta EU:n talouspolitiikasta. Tästä seuraa ongelmia joihin Auvo tuossa jo menikin analyysoimaan.

Vaikka onhan se loppujen lopuksi täysin makuasia, kutsuuko ongelmaa euroksi vai europolitiikaksi. Ei kai kukaan nyt luule, että mittayksikkö, €, olisi se ongelma :)

En muuten tiennyt, että euron kurssi määräytyy keskimääräisen kurssin mukaan. Kiitos Auvo, jälleen yksi palikka kohdillaan palapelissäni!

Tapio Vehmaskoski

Meillä on velkaongelma, joka johtuu ensisijaisesti euron ongelmista: https://www.youtube.com/watch?v=hzbGUxz2reo

Meillä on johtamisongelma: https://www.youtube.com/watch?v=xqjbdoPwXeE

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Kiitos Tapio. En ollut aiemmin Uusipaavalniemen näin syvälliseen haastatteluun törmännytkään. Ihan ohi aiheen kysymys: miksi Persut eivät käytä Markkua enemmänkin ulospäin? Hänellä olisi kykyä argumentoida asioita julkisuuteen.

En vielä ihan loppuun asti päässyt noita 3 youtube pätkää tuosta haastattelusta mutta en malta olla jo kysymättä tätä: osaatko kommentoida, tai osaako joku muu, että kun ratkaisu olisi näinkin helppo, kuten Markkukin kertoo, EKP:n setelirahoitus, niin miksi tätä ei toteuteta? Markku viittaa joihinkin intressiryhmiin joiden valta menisi, lähennä nykyiset velkojat (ks kohta 2:30 haastettelu OSA 2/3:sta: https://www.youtube.com/watch?v=gmetMOw04Ss ). Hän ei kuitenkaan erittele näitä. Onko tästä mitään tarkempaa teoriaa kenelläkään ihan jos mennään sylttytehtaalle saakka? Pankit joo, mutta mitkä pankit ja millä lihaksilla ne EKP:ta ja EU:ta pikkusormensa ympärillä pitää?

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Kyse ei ole siitä mitä persut haluaa vaan siitä mitkä johtopäätökset Uuspaavalniemi teki.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni Vastaus kommenttiin #37

Minulla taitaa olla aukko sivistyksessä tässä kohtaa. Mitä Uusipaavalniemi teki?

Tapio Vehmaskoski

Juhalle

Anteeksi, että palaan asiaan näin myöhään

Uuspaavalniemi putosi eduskunnasta viime vaaleissa. Lehdet mielestäni aikalailla löivät Markkua vyön alle vaalien jälkeen. Käytännössä Uuspaavalniemi unohdettiin. Onneksi Yuo tube:een jäi hänen kommenttinsa ja esiintymisensä myöhemmälle ajalle todennettaviksi.

EKP on itsenäinen toimija, joka käsittääkseni on jopa vapautettu kaikesta vastuusta.

Kehottaisin seuraamaan Riitta Söyringin, Juhani Huopaisen ja Henri Myllyniemen blogeja. Näistä saa aavistusta vastauksesta esittämääsi kysymykseen: "EKP:n setelirahoitus, niin miksi tätä ei toteuteta?"

Edelleenkin olen pahoillani, että vastaan näin myöhään. Ehkä vastaukseni tavoittaa sinut.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Suomen ongelma on se mistä saadaan tulevaisuudessa töitä. Suomella on vain kolme tukijalkaa (elektroniikka, paperi, metalli) eli olemme melkein banaanivaltio. Näistä kaksi ensin mainittua ovat kriisissä, eli pian olemme ihan aidosti banaanivaltio.

Leikkaukset, eläkeiän nosto, kotihoidontuen heikennys tai vaikka kuntien pakkoliitokset eivät vastaa siihen, mistä Suomeen saadaan jatkossa töitä.

Kaikki poliittiset puolueet ovat vuorollaan epäonnistuneet tämän ratkaisemisessa, joten irtopisteiden keräilyyn ei ole aihetta kellään.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Tähän liittyykin mielenkiintoinen dilemma, nythän samaan aikaan hallitus yrittää luoda lisää työpaikkoja ja "työntekijöitä", siis nostamalla eläkeikää tms. Ensimmäisenä tietenkin herää kysymys, miksi yrittää pitkittää työikää ja parantaa työn tuottavuutta jos meillä jo valmiiksi työttömiä? Vastaus tähän on, se että työvoimapulan ennustetaan tulevan 20-30 vuoden sisällä väestörakenteen vanhetessa.

Totta kai tuo työpaikkojen määrä on ikuinen ongelma. En tiedä miten meidän kapitalismin sitten käy jos tosiaan ollaan työvoimapulan edessä. Silloin todellakin lienemme kilpailukykyongelman parissa. Työpaikat, ja melkein kaikki ongelmat mistä viime aikoina on mediassa väsymättä toitotettu, kietoutuvat kuitenkin tuon euro-ongelman ympärille. Itselleni tämä asia on nyt avautunut, jos vähän yksinkertaistan: ellemme ratkaise euron rakenteellista ongelmaa, meillä on vaihtoehtona eurosta eroaminen tai todellinen kaikkien kriisien isä tulevaisuudessa. Käsi sydämellä, kuka uskoo, että tämä (velkamme tuplannut) taantuma olisi lajiaan viimeinen seuraavan 20 vuoden aikana?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Hallituksen tulisi keskittää voimavarat siihen, miten työpaikkojen "syntymisen kustannukset" tulisi kuriin. Toisin sanoen, mitä enemmän rahalla saa investoitua niin sitä innokkaammin niitä investointeja (ja työpaikkoja) syntyy.

Yhteisvaluutassa valuuttakurssi ei jousta, joten sitten se tehdään palkkojen, etuuksien ja työttömyyslukujen kautta.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni Vastaus kommenttiin #41

Mitä nämä työpaikkojen "syntymiset kustannukset" ovat?

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Arvo Kuusela "mutta siinä hän on väärässä että hänen mielestään keskuspankkien pitäisi olla valtioiden käskyvallassa ja niiden pitäisi rahoittaa valtioiden rahoitustarpeet rahaa painamalla.
Se olisi tuhon tie, sillä päättäjät eivät voisi vastustaa kiusausta rahoittaa vaalikamppanjalupauksiaan painattamalla keskuspankilla rahaa, eikä sillä tavalla saasa aikaan mitään lisäarvoa, eikä luoda mitään oikeaa hyvinvointia. Sillä tavalla vain lyhennetään arvon mittayksikköä, ei pienennetään rahan arvoa".

Valtioon kytketty keskuspankki on ainoa OIKEA ratkaisu. Mutta vain silloin kuin harjoitetaan oikeanlaista finanssi, raha ja talouspolitiikkaa.

Nyt kun esim. Suomella ei ole omaa valtiosidonnaista keskuspankkia niin olemme täysin lastuna laineilla. Ainoat tavat tehdä mitään on massiiviset leikkaukset (sisäinen devalvaatio) tai lainata markkinoilta (liikepankit)ja pahentaa entisestään kestävyysvajetta.
Valtiosidonnaisen keskuspankin toimiessa koko käsite kestävyysvaje voidaan pyyhkiä suomalaisesta sanastosta.
Jos rahan arvon säilyttäminen on itseisarvo niin silloin nykyinen järjestelmä on hyvä.
Minulle tärkeintä on kansalaisten hyvinvointi. Hyvinvointi syntyy kun perusasiat ovat kunnossa. On työtä, koulutusta, terveydenhuoltoa, koti, ystävät ja perhe.
Pelkästään valtiosidonnaisen keskuspankin avulla ei voida hyvinvointia suomalaisille turvata MUTTA sen avulla meillä on hyvät mahdollisuudet saavuttaa tavoite.

Ilman valtiosidonnnaista keskuspankkia meillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta kun purkaa nykysuomi ja palata 1930-luvulle.

Arvo Kuusela

"Valtioon kytketty keskuspankki on ainoa OIKEA ratkaisu. Mutta vain silloin kuin harjoitetaan oikeanlaista finanssi, raha ja talouspolitiikkaa."

Näin siinä tapauksessa että voi luottaa siihen että politikot pystyvät tekemään oikeanlaista finanssi- raha- ja talouspolitiikkaa.

Minä en usko siihen ihmeeseen. Niin ei ole tapahtunut ennen. Politikot ovat harrastaneet aivan vääränlaista talouspolitiikkaa omalla itsenäisellä rahalla ja omalla keskuspankilla.

Politiikan luonne on sellaista että tärkein asia on kilpailevan poliittisen suunnan voittaminen vaaleissa ja talous jää toiselle sijalle, ellei peräti vielä paljon kauemmaksikin politikon prioriteettijärjestyksessä. Sen takia taloutta ei voida jättää politikkojen haltuun pelkästään vaan tarvitaan itsenäinen finanssisektori jossa on useampia toimijoita. Valvontaa ja kontrollia näiden instanssien välille voidaan sitten rakentaa ja sitä kehittää.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Niin, nythän raha, finanssi ja talouspolitiikkaa tekevät alan ammattilaiset. Kuka heidät on valinnut tähän tehtävään???

Heillähän ei ole mitään vastuuta mistään. Vaan jos käy kylmät niin kyllä joku kiva pesti löytyy aina jostain. Ensin tietenkin järjestellään asiat niin että oma ja kaverin omaisuus vähintäänkin tuplaantuu.

Valtiosidonnaisen keskuspankin ja poliitikojen valtasuhde on vain ja ainoastaan sopimuskysymys. Nykyäänhän valta on kokonaan ammattilaisilla. Meneekö mielestäsi hyvin???

Arvo Kuusela Vastaus kommenttiin #11

"Valtiosidonnaisen keskuspankin ja poliitikojen valtasuhde on vain ja ainoastaan sopimuskysymys. Nykyäänhän valta on kokonaan ammattilaisilla. Meneekö mielestäsi hyvin???"

Menee ainakin vähän paremmin kuin silloin joskus, kun politikot mellastivat ja valvoivat finanssisektoria yksinvaltaisesti ja mielivaltaisesti.

Mutta varmasti tässäkin systeemissä on puutteensa, kuten nämä erilaiset kriisit osoittavat. Kun valtaa ei ole oikein millään taholla tarpeeksi, asiat voivat kehittyä mielivaltaisiin suuntiin, kuten on käynyt.

Tarvitaan siis vielä parannuksia systeemiin, mutta en laskisi enää politikkoja rahanpainokoneen ääreen puuhastelemaan, siitä ei hyvä seuraa.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #12

"Menee ainakin vähän paremmin kuin silloin joskus, kun politikot mellastivat ja valvoivat finanssisektoria yksinvaltaisesti ja mielivaltaisesti".

Suomen Kansan hyvinvointi oli maksimissaan 80-luvulla. Tuloerot olivat pienimillään. Sitten alkoi pääoman vapauttaminen ja nyt ollaan tässä. Todellinen menestystarina.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni Vastaus kommenttiin #12

Kannattaa katsoa tuota tähän blogiin lisäämääni grafiikkaa valtionvelan kehityksestä 80-luvulta tähän pöivään saakka. Tuo oli itse asiassa yksi isoimpia pontimia miksi tähän aiheeseen nyt päädyin syvällisemmin perehtymän.

Toinen asia joka tähän vaikutti, oli lopulta se omituinen havainto, että kaikki ne viisaat päät mediassa puhui aina talouteemme liittyvistä asioista faktoina. Kilpailukyvyn huononeminen esimerkiksi oli fakta. Yhtään laskelmaa, grafiikkaa tms en kuitenkaan koskaan nähnyt. En tiennyt lainkaan mihin väitteet perustuu ja miten kilpailikykyä oikeasti mitataan (olin todella yllättynyt tajutessani lopulta, että sitä mitataan melkeinpä pelkistetysti tuolla 1+1=2 kaavalla eli vain työntekijä- ja muut tuotantokustannukset vaikuttaa tähän).

Kävin tästä melko pitkiäkin keskusteluja muutamaan otteeseen FB:ssä. Olin mukana sellaisessa keskustelussa jossa aika pitkään oli tilanne minä vs 3 muuta hallituksen rakenneuudistuspolitiikkaa puolustavaa henkilöä (vähän oikoen, koska ihan näin yksinkertainen asetelma ei tienkään ollut). Yritin heiltä perätä vastausta siihen, miten on mahdollista, että 80-luvulla ei ollut velkaa oikeastaan lainkaan ja 90-luvun alusta alkaen sen määrä on kasvanut 88 miljardiin? 80-luvulta alkaenhan rakenteita on enemmän tai vähemmän purettu. En saanut yksiselitteistä enkä loogista vastausta. 80-luku tuntuu olevan jotenkin kuuma peruna, kukaan ei oikein osaa vastata kun asiaa suoraan kysyy. Keskustelun aikana törmäsin tuohon Jaakko Kianderin haastatteluun Ajankohtaisessa Ykkösessä, joka on tuossa blogissakin (tässä kuitenkin linkki vielä, ehdottomasti suositus tämän kuuntelemiseen: http://areena.yle.fi/radio/1950432 ). Tuo haastattelu viimeistään avasi silmiäni ja herätti mielenkiintoni meidän talouspolitiikkakeskusteluun. Tästä sain tietenkin tuulta myllyyni ja aloin tivaamaan keskustelijoilta näyttöjä (lukuja, tilastoja, tutkimuksia tms) jokaiseen väitteeseensä, joita faktoina pöytään toivat. Arvatkaa sainko ainoatakaan? No en. Hienoin kommentti oli, että "eiköhän tilastokeskuksen sivuilta löydy", kun puhe oli kilpailukyvystä. Kävin tilastokeskuksen sivuilla, enkä kyllä sielät onnistunut kilpailukykymittareita. Päivä tämän jälkeen sitten törmäsinkin saksalaiseen pakkatasotutkimukseen, jonka mukaan Suomen palkkataso Ruotsiin nähden on keskimäärin 10€ (25%) alempi. Tämän kun sitten postasin keskusteluun, koko keskustelu tyrhtyi täysin.

Nyt Arvo kun väität, että poliittisessa ohjauksessa rahatalous olisi jotenkin huonommassa ohjauksessa, ihan ensimmäiseksi kehotan miettimään mihin väitteesi perustat. Onko se vain mielikuva loppujen lopuksi? Tuo Jarmon kommentti, jossa hän vertaa 80-lukua tähän päivään, on täysin relevantti argumentti, jonka voi sanoa pohjaavan vaikka tuohon valtionvelan kehitystä kuvaavaan grafiikkaan.

Toisaalta, jos rahapolitiikkaa tehtäisiin poliittisessa ohjauksessa, silloin se olisi oikeastikin politiikkaa. Ja olisihan se jo maalaisjärjelläkin ajateltuna luonnollista, että talous- ja rahapolitiikkaa tehtäisiin yhden johtoajatuksen mukaan. Nyt rahapolitiikkaa tehdään EKP:ssä, talouspolitiikaa Arkadianmäellä. Ei kuulosta oikein luonnolliseöta järjestelmältä. Varsinkin kun rahapolitiikan pitäisi olla talouspolitiikan osa, ei toisinpäin niin kuin nyt näyttää olevan.

Arvo Kuusela

"Suomen ongelma on se mistä saadaan tulevaisuudessa töitä. "

Töiden saamiseksi on yksi keino ylitse muiden. Se on tämä maltillinen palkkapolitiikka. Muitakin keinoja on, ja niitäkin pitää käyttää, mutta niiden muiden keinojen käyttö ja tehokkuus nojautuvat tähän palkkakehitykseen.

Työmarkkinaosapuolet näyttävät nyt myös tunnustaneen tämän tosiasian. Nähtäväksi jää riittääkö tämä nyt syntynyt sopimus mihinkään. Se riippuu etupäässä siitä miten muualla maailmassa asiat kehittyvät.

Jos asiat muualla maailmassa kehittyvät siihen suuntaan etteivät nämä palkkaratkaisut joita nyt ollaan tekemäsä riitä, tarvitaan lisää sisäistä devalvaatiota, eli palkkojen suoranaista pudottamista. Näin siitä huolimatta että ostovoima kärsii. Tärkeintä on nimittäin saada vienti vetämään, eikä siihen ole muita keinoja kuin kustannustason pudottaminen.

Kustannustason pudottamisesta taas voi seurata useita myönteisiä vaikutuksia, kuten että suomalaiseen tuotantoon taas kannattaa satsata ja sitä voidaan viritellä parempaan iskukuntoon. Ellei hintakilpailukyvystä pidetä huolta, seuraa automaattisesti kilpailukyvun rappeutumista myös teknokogian vanhentumisen osalta.

.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Arvo, "Ellei hintakilpailukyvystä pidetä huolta", viittaan aiempiin lausuntoihini, kilpaikykymme on erittäin hyvää Eurooppalaista tasoa. Jos sinulla on jotain muuta tietoa niin linkkaa ihmeessä tähän, minua kiinnostaa tämä oikeasti.

Ja töiden saamiseksi ja turvaamiseksi se yksi ylitse muiden keino on palauttaa keskuspankille se valta mikä keskuspankille kuuluu sekä palauttaa keskuspankki osaksi talouspolitiikkaa.

Luehan vaikka tämä taloussanomien artikkeli johon tänään törmäsin, sen pointti on että näillä eväillä vain ihme meidät pelastaa:
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&new...

Velkaantuminen
aisoihin ihmeillä

Suomen velkataakan – ja siihen liittyvän korkoriskin – purkaminen taas siedettäväksi talouskasvun voimin lienee teoriassa mahdollista, mutta käytännössä se onnistunee vain hyvin epätodennäköisen talousihmeen avulla.

Tällainen talousihme toteutuisi ja tekisi tehtävänsä, jos:

A) Suomen talous karistaisi äkisti taantuman pölyt päältään ja kokonaistuotanto ampaisisi vähän yli viiden prosentin vuosittaiseen kasvuun,

B) samaan aikaan ihme hidastaisi Suomen kokonaisvelan kasvuvauhdin alle puoleen totutusta eli vähän alle kolmeen prosenttiin vuodessa, ja

C) lopulta ihme takaisi vielä, että talous kasvaisi yli viiden prosentin vuosivauhtia ja velkamäärä kasvaisi alle kolmen prosentin vuosivauhtia seuraavien 20 vuoden ajan.

Tuo aika olisi talousihmeen kestettävä keskeytyksettä ennen kuin Suomen talous saisi taas kokonaistuotantoa aikaiseksi saman verran kuin taloudessa on velkataakkaa.

Jos ihmettä ei kuitenkaan kuulu, ja jos talouskasvu yltää edes kolmen prosentin keskivauhtiin ja velkamäärä jatkaa edes viiden prosentin vuosikasvua, on Suomen velkaisuuden suhdeluku 20 vuoden kuluttua pitkälti yli 200 prosenttia.

Silloin tarvitaan tyystin toisenlaisia talousihmeitä korkojen maksamiseen.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Ehkä kannattaisi kuumeilla useammin, jos se johtaa näin mainioihin oppimistuloksiin.

Euron kriisi on todellakin seurausta täysin yhteensopimattomien kansantalouksien kytkemisestä EKPn keskiarvopohjaiseen rahapolitiikkaan, jolloin kaikki keskiarvon alapuolella olevat joutuvat sopeuttamaan kulunsa tuottoihin ja siten tappamaan omat kotimarkkinansa. Tappaminen on oikea termi, koska sillä tiellä ei juuri alarajaa tule vastaan. Se taas johtuu siitä, että kansantalouden pienentyessä velkasuhde kasvaa, ellei velkoja leikata.

Jossakin vaiheessa kustannustaso on toki niin alhainen, että saksalaisen autotehtaan kannattaa siirtää tuotantonsa vaikka Kreikkaan, jolloin taas Saksa alkaa ajautua kuseen. Seuraa järjetön hukkainvestointien kierre, koska tuskin tyhjään saksalaiseen autotehtaaseen tulee tilalle mitään kovin järkevää.

Blogissa perinteisen taloustieteen näkökulmasta syy-seuraussuhteet on määritetty aivan oikein. Jos mennään syvällisempään tarkasteluun, huomataan, että tarkoituksenmukaisuussyistä taloustiede on viitannut kintaalla muuttujille, jotka eivät palvele rahaohjastuksen päämääriä.

1) Jatkuva talouskasvu on räikeässä ristiriidassa mollikan ekologisten ja inhimillisten resurssien käytön suhteen.

2) Globaalissa kilpailussa mikään määrä säästämistä ei riitä, koska edullisin tuotantopaikka ratkaisee viime kädessä, missä tuotanto kannattaisi järjestää. Rahapolitiikan keinoin joku voi päästä hetkellisesti taas muita edullisempaan asemaan, mutta ajautuu taas korkovaatimuksen aiheuttaman inflaation vuoksi tai kilpailevan talouden devalvaation ansiosta epäedulliseen asemaan. Kierre on siis loputon.

3) Tuotanto ei todellakaan perustu kysyntään, vaan tarjonta pyrkii maksimoimaan kysynnän määrän manipuloimalla ihmisen mieltä, hylkäämällä itselleen epäedulliset asiat ja korostamalla edullisia. Kestävän kehityksen kannalta tarveperustainen tuotanto olisi ainoa järkevä tapa, ja se tarve vaihtelee suunnattomasti planeetan paikallisten olosuhteiden mukaan. Tätähän ei tunnusteta käytännössä lainkaan. Eurooppalaiset direktiivit ja varsinkin niiden suomalainen tulkinta ovat tässä suhteessa liikuttavan harhaisia, mikä ei näköjään heilauta päättäjiemme määrätietoista etenemistä syvemmälle miinakenttään.

Tarjonnan maksimointi johtaa teknisen kehityksen ansiosta jatkuvasti lyhentyviin elinkaariin, mikä johtaa sekä resurssien että rahan järjettömään tuhlaamiseen. Hyvä esimerkki valtion pakottamasta talouskasvusta on paskalaki, joka ei perustu juuri mihinkään realiteetteihin. Vastaavia ovat ilmasto- ja energiamaksut, joille määrätään poliittisesti joku mielikuvituksellinen hinta tukemaan talouskasvua.

Edellisen vastakohtana, meidän olisi luotava käsite "alueellinen ekologinen tase", jonka kasvattaminen olisi terve tavoite. Jossakin tietysti tulee luonnon tuottokyvyn rajat vastaan, mutta eipä niitä ole juuri etsittykään. Mennään vain siitä, mikä on matemaattisesti kannattavaa, jäljistä välittämättä.

Kyseessä ei siis lopulta ole euron kriisi, vaan koko rahajärjestelmä on ekologisesti, inhimillisesti ja oikeastaan mistä tahansa talouden ulkopuolelta tarkastellen täysin metsässä. Siten taloustiede ei täytä alkeellisiakaan tieteen tunnusmerkkejä, vaan kyse on uskonnosta, jonka sisällä on erilaisia lahkoja. Jokaisella on omat epäjumalansa, jos agnostikko voi tällaista määritelmää käyttää.

Blogistille kuitenkin täydet pisteet analyysista talouden näkökulmasta.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Kiitos hyvästä blogikirjoituksesta ja hyvästä/hyvistä kommenteista. Sairastaminen (tai ainakin edes hetkellinen irtirepäisy oravanpyörästä) kannattaa aina.

Isosaari kertoo kerettiläisenä pidetyn ajatuksen, eli sen, että kysyntä ei ainakaan yksinään määrittele tuotantoa määrällisesti eikä laadullisesti, vaan kysyntää manipuloidaan - vieläpä aika onnistuneesti. Siksi suurelta osin nimenomaan tarjonta ohjailee kulutusta. Tästähän ei saisi julkisesti puhua.

Mikä muuten selittäisi sen, että keskitymme tärkeän työn (joka usein sysätään julkisen palvelun tehtäväksi, koska se ei ole "tuottavaa") sijaan joutavanpäiväisten härpäkkeiden ja viihteellisten palvelujen käyttäjiksi?

Olemme keskittyneet rahan tekemiseen ja samalla laiminlyömme sen, mitä meidän on tehtävä elääksemme, jaksaaksemme ja voidaksemme edes siedettävästi täällä maapallolla.

Sen, että rahapolitiikka on (Isosaaren sanoin) ekologisesti, inhimillisesti ja oikeastaan mistä tahansa talouden ulkopuolelta tarkastellen täysin metsässä, tekee ultrahankalaksi se, että kansallinen psyykemme on sairastunut taloususkontoon, jonka epistolan mukaan kaikki inhimillinen heijastetaan rahan kautta. Raha- ja numeromagia on tehokas uskonto, koska ajattelu sen lokeron puitteissa on niin kovin helppoa ja johdonmukaista - mutta ei laaja-alaista eikä pidemmällä tähtäimellä ainakaan viisasta.

Aiheesta myös http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148000-...

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Kiitos Timo ja Janne! Ja olen toki tiedostanut paljon aikaisemmin maapallomme rajallisuuden ja ikuisen talouskasvun ideologian yhteensovittamattomuuden. Jotenkin vain keskusteluilmapiirissä, mikä Suomessa budjettiriihen ymäpärillä vallitsee, ei taitaisi olla kovinkaan hedelmällistä yrittää avata tästä keskustelua. Se ei osoittaisi hyvää pelisilmää. Olen itseasiassa sitä mieltä, että parasta pelisilmää osoittaisi se, että pitäisi nyt vain suunsa visusti supussa ja antaisi asioiden mennä omalla painollaan niin kuin Euroopassa nyt on haluttu menevän. Yksi kaksi lamaa tähän vielä niin säästyy maapalloa kerralla enemmän kuin 100 vuodessa Greenpeacen toimilla :)

Mauri Hyhkö

Piristävä ja opettavainen blogi nuhakuumeiseen sunnuntai aamupäivään sängyn pohjalle. Näin talouspolitiikan amatöörin mielestä blogisti tuntuisi olevan samoilla linjoilla "talouspolitiittisen-voimakaksikon", Huopaisen ja Myllyniemen kanssa. Erityisesti pidän kirjoittajan asenteesta; "Maailmantaloudesta paskat viis, vaimo ja minä alamme lisääntyä sekä muutamme Vantaan rajalle." Maailmantaloudesta on tullut ihmiskunnalle kaiken yläpuolella oleva "kultainen vasikka", https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&sou... , joka ohittaa kaiken muun ja jota palvotaan kuin epäjumalia aikoinaan.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Kiitos Mauri, ja luulen, että analyysisi persoonallisuudestani osuu aikalailla häränsilmään!

Huopaisen ja Myllyniemen ajatuksiin en ole koskaan tutustunut. Pistän nimet mieleen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mainio blogi

Heitetäämpä tähän varsin ajankohtainen video Uusipaavalniemeltä vuosien takaa: https://www.youtube.com/watch?v=OuPo28YCG3A&list=P...

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Yksi asia ei mielestäni näy riittävästi pohdiskelustasi. Jos julkinen sektori pitäisi yllä vain niitä työpaikkoja, joihin verotulot riittäävät, meiltä olisi 100 000 julkisen sektorin työpaikkaa pois ja henkilöt työttömyyskortistossa. Osa nykyisestä BKT:n kasvusta selittyy velkarahan käytöllä. BKT kasvaa, jos valtio lainaa 10 miljardia ja rakentaa sillä lentokenttiä Kainuuseen ja Lappiin. Ei ole mitään väliä, onko niillä käyttöä vai ei, mutta BKT kasvaa.

Ongelma on työpaikkojen rakenteessa. Peruskivijalat puu ja Nokia ovat kuihtuneet eikä mitään vastaavan kokoluokan teollisuutta ole tullut tilalle. Niitä korvaavan teollisuuden pitäisi olla joko vientiteollisuutta tai sellaista kotimarkkinateollisuutta, joka korvaa tuontia. Molemmissa tarvitaan nimenomaan sitä kustannusrakenteen kilpailukykyä. Eikä se ole pelkästään palkkakustannuksia. Kuka hullu ulkomailla tai kotimaassa ostaisi suomalaista, jos se maksaa 50 % enemmän eikä ole laadullisesti parempaa?

Vienti/kotimarkkinateollisten työpaikkojen korvaaminen hoiva-alan palvelutyöpaikoilla ei ole oikea ratkaisu.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Pauli, tartun ihan ensimmäisenä viittaukseesi kilpailykyvyn tarpeesta. Et ihan suoraan väitä, mutta ei tuota muutenkaan voi lukea kuin, että Suomen kilpailukyky on huono. TAi ainakin sen pitäisi olla parempi.

Tämä on yksi tämän talouskeskustelun suurimpia kummajaisia: faktat jotka eivät näytäkään olevan faktoja. Tämän linkkasin kyllä blogiini, mutta nostetaan se tähän nyt, koska linkkinä varmaan menee monilta ohi.

Aalto-yliopiston kansantaloustieteen professori Pertti Haaparanta väittää, ja samalla graafisesti esittää, että kilpailukykymme on parempi kuin vuosikymmeniin. Hän myös selittää mistä johtuu toisenlaiset tulkinnat:

"...työnantajapuoli ottaa mielellään vertailuvuodeksi vuoden 2007, koska silloin Suomen kilpailukyky oli perinteisillä kilpailukykymittareilla historiansa paras. Siihen verrattuna Suomen kilpailukyky on vuoden 2008 jälkeen huonontunut. Haaparannan mukaan kyse on puhtaasti tarkoitushakuisuudesta."
http://yle.fi/uutiset/professorin_yllatysvaite_vie...

On todella erikoista, että tällainen tulkintaristiriita voi olla olemassa ilman että sitä edes huomioidaan mediassa. Kilpailukyvyn heikkous on julkisessa keskustelussa muuttunut totuudeksi. Olen muutamissakin keskusteluissa sanonut, että myönnän auliisti, että tietoni olivat väärät tässä asiassa heti kun joku minulle esittää laskelman joka näyttää kilpailukyvyn todellakin olevan huono ja perustelee samalla miksi professori Haaparanta on väärässä. Ainoatakaan graafista taulukkoa tms. en ole toistaiseksi saanut :)

Tuohon 100 000 työttömään en osaa ottaa kantaa, minulla ei ole asian laidasta aavistustakaan, mutta luotan sinuun. Ja olet toki oikeassa, ettei Nokialta ja metsäteollisuudesta kadonneita työpaikkoja voi julkisilla työpaikoilla paikata. En kai sellaista ehdottanutkaan. Jos niin ymmärsit, olen ilmaissut itseni huonosti. Tämä on kuitenkin ongelma jota ei ratkaista myöskään karsimalla julkisen sektorin työpaikkoja kuten hallituksen 2 miljardin kuntatalouskuripäätös tulee tarkoittamaan.

Ja eikös rankasti yksinkertaistaen Keynesin teoria menekin niin, että taantumassa valtion tulee elvyttää (miellellään tietenkin sellaisiin kohteisiin, joihin joka tapauksessa joskus tulee investoida) eli samalla luoda työtä julkiselle puolella mutta alihankintana myös yksityiselle sektorille. Talous piristyy, ostovoima kasvaa ja sen myötä myös yksityiselle sektorille alkaa tulla lisää työpaikkoja. Tämä on tietenkin kotimaista kysyntää.

Viennin kilpailukyky taas on loputon oravanpyörä jos siihen lähdetään (jos globaalisti ajatellaan). Viittaat suomalaisen tuotteen kaksinkertaiseen hintaan eli silloin puhutaan siitä, että suomalainen yritys ei ole ennemmin kilpailukykyinen kuin esim työvoimakustannukset ovat Kiinan ja Bangladeshin luokkaa. Pelkästään Euroopassakin alin keskimääräinenpalkkataso on 3 - 3,5€ (Bulgariassa), Suomessa sama luku on 32€. Tämä on se mittakaava. Noin paljon olisi kurottavaa.

Muuten, tuohon laatuun vielä, itse ostan aika usein suomalaista (vähän riippuen mistä tuotteesta puhutaan), ja kyllä väitän että useimmiten suomalainen tuote on laadukkaampi kuin se bangladeshiläinen. Kalliimpikin se toki on, mutta köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa kuten sanotaan.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Pauli on oikeilla jäljillä. Suomen omavaraisuus aste on tällä hetkellä alle 10%. Vielä 80-luvun lopussa vastaava luku oli 45%.

On täysin tietoinen valinta että haluamme tuoda tänne kulutustavaraa. Tämä valinta edellyttää voimakasta vientiä jotta kauppatase pysyy kurissa.

Lääkkeitä tähän on olemassa mutta kun niitä ei haluta käyttää, tällä tarkoitan nykyisten eduskuntapuolueiden toimesta.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Juuri tuo omavaraisuusaste on järkyttävän huono. Jotta meillä olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia, olisi sitä alettava hilaamaan kaikin mahdollisin keinoin paremmaksi. Se taas edellyttää toimivia kotimarkkinoita, mitä meillä ei käytännössä ole.

Konkreettisia ulostuloja ei tässä asiassa todellakaan ole minkään poliittisen puolueen taholta esitetty. Lähimpänä on ehkä IPU, joka on tunnistanut ongelman ja ehdottaa ainoata nopeaa ratkaisua edes oman päätösvallan lisäämiseen asiassa, eli eroa EUsta.

En itsekään kykene näkemään muita vaihtoehtoja tässä vaiheessa, eikä niitä ole minulle kukaan pystynyt perustelemaan kestävällä tavalla. Olen toki ehdotuksille avoin, jos niitä joku tähän osaisi luetella.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

IPUssa nähdään asia niin että ensin on erottava eurosta ja eusta. Sen jälkeen valtio rupeaa oman keskuspankkinssa kautta harjoittamaan tervettä finanssi, raha ja talouspolitiikkaa.

Tarkoittaa sitä että Suomen valtio tulee velkaantumaan omistamalleen keskuspankille = velalla ei ole merkitystä.

Nämä lainat valtio tulee kuluttamaan investoimalla omaan maahan. Infra, energia, kaivostominta, terveyspalvelut, koulutus. Siinä muutama alue johon IPU investoisi.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Eli palattaisiin tavallaan siihen tilanteeseen, missä oltiin aika hyvässä mallissa, kunnes eräiltä tahoilta lähti homma kokonaan lapasesta?

Minusta tuo on hyvin järkevä tapa edetä. IT-kupla ja Nokia tavallaan peittivät realiteettimme, mutta Nokian konttaaminen ja IT:n asettuminen pääasiassa painoarvoaan vastaavaan asemaan taloudessa palauttavat meidät maan pinnalle jälleen kerran.

Kun nykyiset velat ynnätään ja taseita aletaan putsaamaan kuluvan tilikauden jälkeen, huomataan, että köyhiä ollaan kuin kirkon rotat.

Mölinä siis pahenee vielä jonkin aikaa, kunnes realiteetit ovat selvillä.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Tämä on yksi vaihtoehto. Toinen on se, että tuota samaa aletaan tehdä EU:n / EKP:n tasolla.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #36

AAAAAAAAARGHHHH!!! Unohda eu ja ekp. Vasemmisto ja Sdp haaveilee tästä mutta se ei tule koskaan toteutumaan.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni Vastaus kommenttiin #38
Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Kiitoksia kaikille kommenteista. En vielä vain ole ehtinyt niitä tarkemmin lukea.
Sunnuntai on pyhitetty pojan futistfeeneille. Keuhkot kyllä huutaa hoosiannaa, joten viisaampaa ehkä olisi olla lääkärissä juuri nyt.

Mutta halusin jakaa tämän linkin tänne, liittyy niin kiinteästi tähän blogikirjoitukseeni.
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&new...

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Ansiokkasti Hurri tuo esille tuon yksityisen valan määrän. Toisaalta Hurri on ihan pihalla julkisen velan suhten ja näyttää lankeavan nykyisin valtaa pitävien propagandaan julkisen velan turmioillisuudesta.

Juurikin julkisen velan kehittymisellä suhteessa arvoituihin valtion tuloihin määritellään kestävyysvaje.

Olennainen kysymys ei ole se paljonko ollaan velkaa vaan se kenelle ollaan velkaa.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Totta. Pitäisikö tässä alkaa vain hieman löysäämään sitä inflaatioruuvia ja antaa sen syödä velkamme pois? Niin kuin tapahtui USA:n velalle jota ne otti 30-luvun laman tiimoilta. Tähän inflaatiokuvioon en ole niin hyvin vielä tutustunut, että olisin sisäistänyt sen tarpeeksi hyvin. En osaa hahmottaa inflaation mahdolisia huonoja vaikutuksia, jos niitä on.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Tietyllä tasolla jylläävä inflaatio on ihan ok. Sillä on jopa positiivisia vaikutuksia ns. businekseen.

Nyt vaan on niin että ne tahot jotka johtavat tätä orkesteria eivät tule hyväksymään inflaatitason nousua koska se syö heidän leipänsä...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Sangen vaatimatonta väittää tietotason olevan nollaluokkaa. Näin hyvään analyysiin päätyminen osoittaa kaikkea muuta (ja vaikka ei olisikaan samaa mieltä analyysin tilasta).

Pieni huomio kilpailukykyyn. Se tarkastelee vain yksikkötyökustannuksia (Unit Labour Cost).

Tästä aiheesta on varsin kattava lukukokemus FT:n Alphavillessä. Artikkeli on maksuton, vaikka rekisteröityminen ymmärtääkseni vaaditaankin.

Pikaisia paranemisia. Ilahduin kirjoituksestasi, ja tämä antaa lujaa uskoa siihen, ettei suomalaiset ole niin helpolla höynäytettävissä kuin mitä maamme hallitus ehkä kuvittelee olevan.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Kiitos Henri!
Jep, myönnän toki, että nollataso oli isoksi osaksi tietenkin kirjoituksen värittämistä, mutta toisaalta olen usein sitä mieltä, että vaikka tiedän asioista palasen sieltä, toisen täältä, ymmärrys on nollatasoa ellen osaa yhdistää paloista isoa kuvaa.
Tässä asiassa koin tietämättömyyteni suurelta osin siitä syystä, että tuo velkakehitys grafiikka oli mielestäni niin pahasti ristiriidassa, tai ainakin se olisi vaatinut isoa selitystä, sen kanssa mitä julkisessa keskustelussa puhuttiin. ainakin kaksi asiaa siinä kiinnitti huomioni: 80-luvun velattomuus ja velan lyhentäminen aina vuoteen 2008 saakka, joka kertoi mielestäni sen, ettei taloutemme voinut kovin huonossa kunnossa sinänsä olla, oli vain eurokriisin aihauttama taantuma.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Suomen kilpailukyvystä Natixis-pankki antoi varsin kiitettävät arvosanat. Tässä linkki referaattiini (sisältää alkuperäisen lähdelinkin). Ongelmana on se, ettei euroalueen jäsenmailla ole mielekkäitä keinoja päästä matalasuhdanteista ylitse. Tämä koskee erityisesti niitä jäsenmaita, joiden kiinteä eurokurssi on tolkuttoman yliarvostettu. Se aiheuttaa pääomapakoa (pääoma liikkuu euroalueella vapaasti, pl. Kypros; mutta työvoima ei liiku (riittävästi) -> syntyy massatyöttömyysalueita) ja investointien segregoitumista.

Ainoa keino yrittää nipistää niistä (aiemman kommenttini vastaukseen) "investointikustannuksista" on polkea palkkoja ja etuuksia. Tämä vähentää ostovoimaa, se vähentää kysyntää (kansantalouden suuruusluokassa) ja tämä puolestaan vähentää työvoiman tarvetta.

Se tietää monta tuskaista vuotta, ennen kuin alhaisen kysynnän puristusote laskee yleistä hintatasoa. Tämän lisäksi aiemmat velat (mm. asuntolainat) eivät laske nimellisesti samaa tahtia palkkojen alenemisen kanssa. Yhä useampi kokee lainanhoidon mahdottomaksi. Riittävästi huonoja luottoja - ja taas on yksi pankkikriisi valmis. Käyköön nyt selkeimpänä esimerkkinä tuo Espanja.

Käyttäjän JanneLinna kuva
Janne Linna

Liian monella on vielä töitä, että silmät oikeasti aukeaisivat sille minkälainen kusetus koko homma on.

Toimituksen poiminnat